fbpx

Tieteelliset artikkelit

Näyttöön perustuva lähestymistapa on perustamme.

Tietoa sydänpysähdyksestä

Sydämemme huolehtii jatkuvasta verenkierrosta ja hapen kuljettamisesta kehon elimiin ja ennen kaikkea aivoihin. Kun hapenkulutus lisääntyy esimerkiksi liikunnan yhteydessä, sydän lyö nopeammin, ja kun rentoudumme, sydän lyö hitaammin.

Sydämen toimintaa ohjaavat enimmäkseen sen omat hermoverkot, jotka varmistavat, että sydämen eri kammiot supistuvat oikeassa järjestyksessä. Tämä luo pumppumekanismin, joka varmistaa verenkierron. Suhteellisen monimutkainen rakenne ja itsenäinen hermoverkko altistavat kuitenkin komplikaatioille ja sydänongelmille.

Sydänpysähdys on yksi tyypillisistä sydänkomplikaatioista – sitä ei pidä sekoittaa aivohalvaukseen tai sydänkohtaukseen. Kun henkilö saa sydänpysähdyksen, verenkierto kehossa pysähtyy sydämen vian vuoksi. Sydänpysähdyksiä on kahdenlaisia:

  • Asystolinen sydänpysähdys ja
  • Eteisvärinä

Asystolisessa sydänpysähdyksessä sydän lakkaa kokonaan lyömästä, mikä pysäyttää verenkierron kehossa. Asystolinen sydänpysähdys on harvinaisin sydänpysähdystyyppi, mikä on onneksi, sillä hoitovaihtoehtoja on vähemmän ja eloonjäämisprosentti on hyvin matala.

Eteisvärinässä sydän lyö edelleen, mutta niin nopeasti, että sydämen pumppumekanismi enää toimi. Tila on verrattavissa lihaskramppiin. Tämä on myös ainoa sydänpysähdystyyppi, jossa voidaan käyttää AED-laitteen antamaa sähköiskua.

Sydänpysähdys voi sattua kenelle tahansa milloin tahansa  – ei vain iäkkäille tai sydänkomplikaatioita sairastaville. Siksi on erittäin tärkeää toimia nopeasti ja suorittaa PPE mahdollisimman pian.

Äkillinen sydänpysähdys aiheuttaa noin 20 % kaikista kuolemantapauksista Euroopassa. Jos potilas jätetään hoitamatta, hän kuolee yleensä muutamassa minuutissa.

Sivullisten antama ensiapu on välttämättömintä eloonjääntimahdollisuuksien lisäämiseksi. Tällä hetkellä eloonjäämisaste vaihtelee Euroopan maissa 5 – 20 prosentin välillä. Parhaassa tapauksessa tämä tarkoittaa, että yksi viidestä uhrista selviää hengissä sydänpysähdyksestä.

Eloonjääntiketju

Sydänpysähdyksen uhrin pelastamiseksi katsotaan yleisesti olevan neljä vaihetta, jotka selitetään selviytymisketjuna. Jokainen ketjun lenkki on elintärkeä, sillä ihmishenkiä voidaan menettää jokaisessa vaiheessa, jos tarvittaviin toimiin ei ryhdytä ajoissa. Ymmärtääksesi selviytymisketjun eri vaiheiden merkityksen voit ajatella sitä kuin todellista ketjua: jos yksikin lenkki ei toimi riittävän nopeasti tai hyvin, koko ketju katkeaa. Tässä tapauksessa kyse on eloonjäämisestä.

Chain-of-survival-part-1

Selviytymisketjun neljä vaihetta

1. Varhainen tunnistus ja avun kutsuminen

Jos tunnet sydänpysähdyksen oireet, voit nopeuttaa tätä vaihetta tehokkaasti. Se auttaa myös pitämään pään kylmänä äkillisessä stressaavassa tilanteessa. Sydänpysähdyksen tehokkaampi tunnistaminen ja avun kutsuminen nopeuttaa tätä prosessia. Välittömästi sen jälkeen sivullisten pitäisi siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

2. Varhainen PPEL

aadukas painelu-puhalluselvytys (PPE) voi saada aikaan jonkin verran verenkiertoa aivoihin, mikä auttaa säilyttämään potilaan elintoiminnot ja erityisesti aivot, kunnes ammattiapu saapuu. Potilaiden verenkierto tai tajunta palautuu harvoin PPE:n aikana, joten on tärkeää jatkaa elvytystä, vaikka uhrin tilassa ei näkyisikään muutoksia.

3.  Varhainen defibrillaatio

Jos paikalla on useita sivullisia, yhden tai useamman pitäisi etsiä AED, jos sellainen on saatavilla. Sivullisten on juostava nopeasti ja mahdollisesti melko kauas hakeakseen AED:n ensimmäisten ratkaisevien minuuttien aikana. AED-laitteen käyttö voi lisätä eloonjääntimahdollisuuksia huomattavasti, mutta vain jos sivulliset kunnioittavat ja noudattavat eloonjääntiketjun aiempia lenkkejä.

4. Varhainen jatkohoito

Kun ensihoito saapuu paikalle ja jos he havaitsevat elintoimintoja tai mahdollisuuksia elvytykseen, he kuljettavat potilaan sairaalaan. Täällä he tekevät parhaansa varmistaakseen sydämen tasaisen sykkeen ja koko kehon elpymisen. Erityishoidot voivat vaihdella potilaan tilasta riippuen, mutta yleisesti ottaen useimmat potilaat selviytyvät tästä vaiheesta, jos he selviytyvät näin pitkälle.

CorPatch® vahvistaa eloonjääntiketjua

Chain-of-survival-part-2

Miten CorPatch® opastaa sinua kahdessa ensimmäisessä ratkaisevassa eloonjääntiketjun vaiheessa

Deakinin viimeisin Eloonjääntiketju-tutkimus osoittaa, että kaksi ensimmäistä vaihetta ovat tärkeimpiä ja ratkaisevimpia niiden toimien sarjassa, joilla voidaan lisätä eloonjäämisastetta äkillisen sydänpysähdyksen jälkeen.

CorPatch® ja maksuton CorPatch® app kysyvät sinulta kysymyksiä sen selvittämiseksi, onko potilaalla sydänpysähdys. Vastattuasi näihin kysymyksiin sinua opastetaan aloittamaan toiminta ja suorittamaan PPE:tä.

CorPatch® varmistaa, että olet tunnistanut potilaalla olevan sydänpysähdyksen. Se muistuttaa sinua myös soittamaan ambulanssin ensimmäisenä vaiheena, jotta voit antaa tiedot ensihoitajille välittömästi.

Seuraavassa lenkissä CorPatch® esittää tärkeää roolia, ja se on uusi työkalu eloonjääntiketjun vahvistamiseksi. CorPatch® opastaa sinua antamaan varhaista ja laadukasta PPE:tä, mikä voi auttaa sinua pelastamaan hengen.

Käytä CorPatch®-järjestelmää tieteelliseen tutkimukseen

Teemme yhteistyötä useiden spesialistien ja tieteentekijöiden kanssa kehittääksemme jatkuvasti ensiapua ja sydänpysähdystä.

Jos haluat käyttää CorPatch®-dataa tutkimuksessasi, ota yhteyttä meihin.

Hyödyllisiä linkkejä

Factors modifying the effect of bystandercardiopulmonary resuscitation on survival in out-of-hospital cardiac arrestpatients in Sweden

Association of National Initiatives to Improve Cardiac Arrest Management With Rates of Bystander Intervention and Patient Survival After Out-of-Hospital Cardiac Arrest

Emergency dispatch, FirstAED global positioning of first responders with distinct roles – a solution to reduce the response times and ensuring early defibrillation in the rural area Langeland

Better management of out-of-hospital cardiac arrest increases survival rate and improves neurological outcome in the Swiss Canton Ticino

Good outcome in every fourth resuscitation attempt is achievable—An Utstein template report from the Stavanger region

Retention of Cardiopulmonary Resuscitation Skills in Medical Students Utilizing a High-Fidelity Patient Simulator

Effect of real-time feedback during cardiopulmonary resuscitation outside hospital: prospective, cluster-randomised trial

Effects of a mandatory basic life support training programme on the no-flow fraction during in-hospital cardiac resuscitation: an observational study

Chest compression depth and survival in out-of-hospital cardiac arrest